Uuteen vuoteen 2013

Vuoteen 2012 on mahtunut paljon niin hyvää kuin myös kaikkea ei niin hyvää. Viime vuonna tähän aikaan valmistauduin lähtemään leirille Thaimaaseen heti vuoden 2012 alkuun ja uuden vuoden juhlinta olikin rauhallista ja kevyttä. Keväällä satsattiin paljon uintiin, käytiin leireillä ja kisoissa. EM-kisoihin ja Olympialaisiin saakka ei kilpailuvauhti kuitenkaan riittänyt, vaikka harjoituksissa oltiin kovemmassa kunnossa kuin koskaan.

 Nyt on tunnelmat vähän erilaiset. Altaassa tekisi mieli uida, mutta käsivedot ovat vielä pitkään kiellettyjä, joulun jälkeen olen kerran käynyt altaassa ja joka päivä on olkapäätä jumpattu. Matkaa on kuitenkin vielä paljon. Syksy meni heti alkuunsa piloille loukkaantumisen vuoksi, noin 3kk tauko aktiivisesta uintiherjoittelusta on jo takana.

Syksyn toinen pettymys tuli altaiden ulkopuolella, kunnallisvaalit eivät aivan sujuneet toivotulla tavalla ja 150 äänen saalis jätti hieman mietityttämään. Toki budjetti oli jälleen pieni, mutta aikaa laitettiin kampanjointiin kuitenkin jonkinverran kiinni. Tulevat luottamustehtävät eivät ole vielä selvinneet, mutta uskoisin pääsevän mielenkiintoiseen lauta-/johtokuntaan jatkamaan hommia kaupungin eteen.

Marraskuussa olkapääleikkauksessa katselin iloisin mutta kuitenkin haikein mielin uinnin lyhyenradan EM kisoja. Terveenä olisin ollut mukana uimassa ja mahdollisesti pokkaamassa myös mitalia ensimmäistä kertaa uidusta miesten ja naisten seka vapaauintiviestistä. Suomalaisten hyviä otteita oli kuitenkin mukava seurata TV-ruudun välitykselläkin ja monia hienoja onnistumisia.

Nyt on kuitenkin aika jättää vuosi ja keskittyä jo tulevaan. Vuonna 2013 edessä on paljon uusia haasteita ja hienoja mahdollisuuksia.

Joulukuussa perustettu oma yritys, joka nyt toisella yrityksellä on saanut nimen Vivo Visions (elämän visiot) tuo uuden jutun. Työ uimaliiton liittohallituksessa alkaa myös heti tammikuussa, kun syyskokouksessa valittiin äänikuninkaana liittohallitukseen. Lisäksi mielenkiinnolla odotetaan minkälaisissa luottamustehtävissä saan Turussa jatkaa ja myös Turun Kokoomuksen Nuorten Aluejärjestön hallituksessa mukana.

Uintiuralla on tiukka paikka, kun sairaslomaa on takana jo tovi.
Minkälainen tulee olemaan leikkauksesta palautuminen, koska pääsee kivuttomasti uimaan ja mikä on sitten se motivaatio siinä vaihessa, kun alkaa olla kuntoutunut. Tässä on paljon isoja kysymysmerkkejä.

Oma fiilis on se, että olisi vielä uimarina saavutettavaa ja rajat eivät ole vielä tuloksenteossa tulleet vastaan, se miten koneesta sitten saisi kaiken irti onkin se isompi kysymys. Ei tästä valitettavasti kuitenkaan enää nuorru, niin pitäisi pystyä keskittymään olennaisiin asioihin.

Näillä pitkillä mietteillä kaikille oikeen hyvää ja railakasta uutta vuotta 2013! Eteenpäin mennään :D

Joulu on taas

Jouluvalot palaa, maa on valkoinen ja lisää lunta tupruttelee hiljalleen taivaalta ja joululaulut soi. Taitaa olla joulu taas.

Viimeisiä lahjoja laitetaan vielä kuntoon ja ootellaan, että pääsee joulupöytään herkkujen pariin.

Oma joulu alkaa joulurauhan julistuksesta, jota ennen televisio on mennyt päälle kanavalle kaksi ja sieltä tulee perinteinen Lumiukko. Näistä alkaa todellinen joulun rauhoittumisen aika perheen parissa. Vaikka joulurauha julistetaan täältä Suomen turusta, niin viime vuosina mulle on riittänyt, että seuraa sen televisiosta. Paikan päälläkin olen muutaman kerran toki käynyt.

Joulun pyhät menevät isovanhempien luona notkuvien joulupöytien äärellä ja joulun rauhasta nauttien. Kinkkua, rosollia, laatikoita, joulutorttuja ja pipareita ja suklaata. Niistä on mun joulun ruokaympyrä muodostunut. :)

Kolmen päivän rauhoittumisen jälkeen alkaa sitten taas arki ja vudenvaihtumisen odotus.

Joulupukilta olen tänävuonna toivonut olkapään kuntoutumista ja intoa altaaseen pitkän loukkaantumisen jäljiltä.

Haluan toivottaa kaikille oikein rauhallista ja iloista joulua!
Tässä yksi lempi joululauluistani joulun rauhalliseen tunnelmaan - Joulurauhaa
Ja jotta pääsee myös iloisempaan tunnelmaan - Rocking Around Christmas Tree

Päivän toinen blogi - lajien eroista, mäkihypyn valitusvirret

Nyt tulee vielä päivän toinen blogi. Aiheena vähän eri lajien tilanne Suomessa.

MTV3 uutisoi tänään, kuinka Suomalaiset hyppääjät joutuvat tyytymään kakkoslaatuun ja kaikille ei riitä edes omia välineitä. Rahaa ei ole ja silti kierretään maailmancupin kisoja ja hyvä jos yksi hyppääjä pääsee toiselle kierrokselle. Kauden paras suoritus tuli Engelbergissä, jossa Asikainen oli 16:s. Ville Larinto pääsi mukaan kilpailuun ja kolmas Suomalainen osallistuja ei ollut lähelläkään edes paikkaa kilpailuun 50 parhaan joukkoon. Olisikohan tilanne varusteiden suhteen toinen, jos Suomalaiset edelleen tappelisivat palkintokorokesijoituksista ja joukkueeseen olisi tunkua menestyvistä hyppääjistä. Tai edes oltaisiin mukana itse kisassa!

Sitten valitetaan rahojen loppumisesta, kun lähetetään matkaan urheilijoita, jotka eivät pärjää ja joutuvat hyppäämään heikoilla varusteilla, joilla annetaan tasoitusta joiden mukaan jopa 10m. Onko tällaisilla varusteilla sitten järkeä lähteä edes kisaamaan?

Eikö tässä olisi vähän peiliin katsomisen paikka? Suomalaiset ovat tottuneet menestykseen mäkikilpailuissa, toki nyt on se valitettava tilanne, että parhaat miehet ovat paranemassa loukkaantumisista, mutta onko silloin pakko lähettää kilpailuihin hyppääjiä, jotka eivät mahdu edes 50:n joukkoon. Eikö olisi parempi säästää ne rahat ja käyttää sitten vaikka parempiin varusteisiin? Maailmancupin kisoissa pärjäämällä saa kuitenkin ihan mukavan tilin. Kansainvälisen hiihtoliitto FIS:n nettisivujen mukaan jokaisessa MC kisassa on jaettava palkintorahoja vähintään lähes 60 000€ edestä.
Asikaisen 16. tila toi tilille vähintäänkin reilut 1200€, voittajalle minimisumma on reilut 8000€ ja 10. sijastakin vielä reilut 1600€. Nämä summat siis vähimmäisvaatimuksia. 30. sijakin tuo aina rahaa vielä minimissään sen hieman vaatimattomat 80€.

Vertailuna oma lajini uinti.
A-P Liukkonen kiersi tänä vuonna koko maailmancupin 8 kilpailua saadakseen kovia kisasuorituksia ja menestyäkseen kauden arvokisoissa. Liukkonen sijoittui jokaisessa osallistumassaan maailmancup kilpailussa päämatkallaan 50 metrin vapaauinnissa sijoille 4-6. Se on varsin kova suoritus lajissa, jossa uinnissa on selkeästi eniten osallistujia kaikissa maailmancupin kisoissa.
Palkintorahoja Liukkonen keräsi hyvillä suorituksillaan huikeat 0 € ja Uimaliitto osallistui Liukkosen matkoihin myös samaisella 0€:n summalla, varaukset ja ilmoittautumiset liitto sentään huolehti. Liukkonen siis hoiti koko maksupuolen itse, kiersi yksin maailmaa ja ui hienosti.
Näkyvyyttä ei tullut juuri mainittavasti ainakaan valtakunnan mediassa, mäkihypyssä hehkutetaan hienoja suorituksia kun Suomalaiset taistelevat sijoituksista ym.

Lisäksi voidaan miettiä lajien harrastajia maailmalla, kummassakohan lajissa on helpompi nousta maailman huipulle. Toki lajit eivät ole suoraan verrannollisia, mäkihypyssähän voi mennä ja suorittaa ja voittaa vaikka kunnon krapulassa, jos on tarpeeksi kova, mitenköhän uinnissa.... :)

Ihan vaan mietintään ja vähän perspektiiviä, kun niin kovaan ääneen tykätään valittaa!

Olkapää paranee - hyppy yrittäjyyteen!

Noniin taas vähän joulunalustunnelmia.

Tässä kun asuu aika lähellä noita kauppoja huomaa, että joulu lähestyy ja ihmisille tulee kiire hankkia kaikki joululahjat, vajaa viikko enää aattoon, joten parkkipaikat alkavat oleen iltaisin täynnä ja liikennettä virtaa kaupoille normaalia enemmän.

Hyviä uutisia olkapään suhteen, paraneminen on ollut hyvää ja liikeradat ovat palautumassa jopa odotettua nopeammin. Nyt on aloitettu tiukka kuntouttamisen vaihe. Tänään illalla hyppään ensimmäistä kertaa pitkään aikaan altaaseen vähän fiilistelemään, käsivetoja ei toki vielä hetkeen saa tehdä. Muutoinkin kevyet kuntopiirit ja kuivaharjoittelu on aloitettu, jotta sitten jouluna voi hyvin mielin herkutella pari päivää. :) Harjoittelu alkaa sitten todenteolla joululomien jälkeen ja tammikuusta alkaen ollaan suunniteltu tiukkaa ohjelmaa jo pyörän selässä ja salissa jne.

Sitten toinen iso uutinen tässä joulun alla on tuo yrittäminen. Olen siis pitkän pohdinnan jälkeen perustanut oman yrityksen - JR Visions Oy. Yritys perustettiin itsenäisyyspäivänä :)
JR Visions tarjoaa liikunta-, urheilu- ja sekä managerointipalvelua yksityisille, yhteisöille ja yrityksille. Myös yrityksille motivointipalveluita, tykytoimintaa jne.
Facebook sivut firmalle ollaan jo saatu avattua http://www.facebook.com/JRVisionsOy

Tässä on huomannut kyllä nopeasti, että ei tuo yrittämisen arki ole aina ruusuilla tanssimista, vaan kaikenlaista byrokratiaa jo tullut vastaan, vaikka varsinaista toimintaa ei ole vielä saatu edes todenteolla käyntiin.
Monia asioita pitää ottaa huomioon ja siltikään kaikkiin kysymyksiin ei anneta selkeää vastausta ja laki on joiltain osin liian monimutkaista, kun selkeää linjaa ei ole.

Harrastavatko nuoret liikaa?

MTV 3 uutisoi tänään: 
Urheiluvammat kasvussa – nuoret harrastavat liikaa liian aikaisin 
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/12/1673644/urheiluvammat-kasvussa---n

Otsikko on mielenkiintoinen ja mielestäni hyvin harhaanjohtava. 
Lainaus: "Urheilijat ovat nuorentumassa, seuroissa on tällä hetkellä jo enemmän 6- kuin 15-vuotiaita. Vakuutusyhtiöiden mukaan myös lasten urheilutapaturmat ovat kasvussa."

Suuntahan on hyvä, jos nuorten määrä seuroissa kasvaa, kun miettii kuinka jyrkässä alamäessä nuorten kunnon kehittyminen ja liikkumisen määrä on ollut viime vuosina. Toki toisaalta täytyy myös olla huolissaan teini-ikäisten määrän vähenemisestä, 15 on varmasti pahin drop out ikä, jossa nuoria tulisi erityisesti kannustaa pysymään liikunnan parissa. Lisäksi täytyy muistaa, että harrastemäärien noustessa myös tapaturmien määrä kasvaa ja varsinkin, jos harrastajien määrä kasvaa kovissa kontaktilajeissa, joissa välillä tapahtuu, mutta tottakai tapaturmien määrän kasvukin täytyy ottaa vakavasti. 

Huolestunut olisin kuitenkin huomattavasti enemmän urheilulääkäri/valmentaja Harri Hakkaraisen antamista kommenteista, joissa hän on huolissaan lasten ja nuorten rasitusvammoista, jotka ovat kovassa kasvussa. Hakkaraisen mielestä nuorilla on liian kiire ja kun vielä vanhemmat ja valmentajat puskevat päälle, niin siirrytään liian aikaisessa vaiheessa aikuisille suunnattuihin harjoituksiin, joita lapset eivät kestä. 

Tämä on aivan eri asia kuin harrastaa liikaa liian aikaisin. Mikäli haluaa kansainvälistä menestystä melkein lajissa kuin lajissa täytyy nuorena olla tehtynä hyvät pohjat monipuolisesta liikunnasta ja sitä liikkumista pitää olla tarpeeksi.  Suomessa ongelmana on ennemminkin se, että ei harjoitella lapsena ja nuorena tarpeeksi. Sitten on liian kova kiire ja yritetään oikaista jossain ja seuraukset ovat nyt edellä mainitun kaltaiset. Nuorilla 20 - 25 tuntia liikkumista viikossa ei ole mikään ongelma, kunhan se tehdään oikein.

Lapset jaksavat nuorena liikkua ja kyllä he sitten itse kertovat kun eivät enää jaksa ja menevät lepäämään ja myös palautuvat nopeasti. 

Lasten pitää antaa olla lapsia ja nuorten nuoria, mutta jos lapsia yritetään harjoittaa kuin aikuisia ei se tarkoita sitä, että harjoitellaan liikaa vaan väärin ja tähän pitää puuttua. 

Kyllä sitä itse on monta kertaa viime vuosina tullut katsottua kuinka lapset jaksavat vaan antaa mennä ja kaiholla muistelen niitä lapsuusajan leikkejä ja pelejä, kun päivässä tuli helposti liikuttua 6 tuntia ja se oli hauskaa ja mukavaa ja illalla tuli hyvin uni silmään. :D

Tänään muuten aloitin fyssärin kanssa olkapään kuntouttamisen ja fiilis on hyvä ja leikkauksesta palautuminen on alkanut mukavasti ja aikataulussa ollaan. Mieli tekis jo pyröritellä käsiä ja hypätä altaaseen, mutta kaikki aikanaan. 

Loppuviikosta vähän humu juttuja ja omista uusista haasteista liikunnan parissa :D 

Mukavaa talvista joulunodotusta

Sairasloma vietetty ja joulu saapuu

Leikkauksesta on nyt kulunut 2 viikkoa ja "virallinen" sairasloma on pidetty. Sairasloma oikeestaan päättyi maanantaina kun tämän viikon oon taas vastuussa edustuksen treeneistä ja tulikin sit heti vietettyä pitkä päivä hallilla, ensin aamulla 7 - 9.30 ja iltapäivällä 15 - 21.30. Aikamoinen pudotus arkeen.

Olkapää alkaa pikkuhiljaa oleen kivuttomampi jo ilman jatkuvaa pillereiden popsimistakin. Maanantaina sain myös tikit pois ja nyt sitten on lupa mennä jo altaaseenkin, vasempaa kättä ei kuitenkaan vielä useaan kuukauteen saa käyttää. Joten jalkojen vahvistus alkakoon. Ehkä se on jo korkea aika koittaa saada nekin toimiin :)

Eka viikko sujui rauhallisesti pääasiassa kotosalla ja sain onneksi paljon apua ruuan ja kyytien ja kaikkien suhteen, niin pärjäsin ihan hyvin yhdelläkin kädellä. Lääkkeet toimivat hyvin ja viikko sujui tokkurassa nopeasti  ja kivuttomasti :D

Viime viikolla ehdin jo käymään tiistain Helsingissä Uimaliiton Huima seura seminaarissa, jonka jälkeen loppuviikko sujui sitten Vierumäellä VAT lähijaksolla. Viime viikolla käsi vielä hieman jomotti, joten kipulääkkeitäkin piti vielä ottaa ja no ne nyt hieman sotkivat tota muistia ilmeisesti ;)

Tässä on loppuvuodessa vielä tulossa paljon kaikenlaista, mutta niistä sitten lisää seuraavissa kirjoituksissa.

Paluu arkeen - vaalit meni, mitä seuraavaks

Viikon verran on nyt sitten pureksittu vaalitulosta, joka ei aivan ollut toivotun kaltainen. Ei tuottanut kova jalkatyö ja pyyhekampanjointi tällä kertaa tulosta, jolla olisi valtuustoon asti päässyt. No tästä noustaan ja katse kohti uusia haasteita taas, marraskuun lopulla varmaan selvinnee nuo lautakuntapaikat, joten niitä saa vielä jännittää. Kiitos kaikille äänensä antaneille. Lopullinen tulos oli tarkastuslaskennan jälkeen 149 ääntä.

VAT opiskelusta tuli paljon tehtäviä tälle jaksolle ennen marraskuun lopun seuraavaa lähijaksoa, joten niihin saa helposti käytettyä kampanjoinnista vapautuvaa aikaa. Muutoinkin tuntuu siltä, että ei tässä tule olemaan ongelmia vapaa-ajan käytön suhteen.

Olkapää käytiin viime viikolla magneettikuvaamassa ja tänään kävin lääkärin kanssa jutustelemassa. Sen verran sieltä löytyy erilaisia vaurioita, että pieni tähystys operaatio tuntuu tällä hetkellä todennäköisimmältä vaihtoehdolta, mutta loppuviikosta selviää sitten tarkemmin kun omalääkärini palaa Australiasta kotimaan kamaralle ja pystyy sitten tarkemmin analysoimaan tilanteen, mutta pitempi paussi nyt tästä näyttää olevan edessä.

No valmennustehtäviä on nyt ollut varsin runsaasti tarjolla myös viikon sisään, kun edusutusryhmä tuli Peran sairasloman ajaksi mun vastuulle ja siihen sitten omat junnujen ja triathlonistien ja aikuisten treenit, sekä viikonloppuna oli vielä Rollo 1 hoidossa, kun isommat junnut olivat kisaamassa Tampereella nääs.

Tällä viikolla sitten aikaa pohtia vähän enempi taas uusia haasteita. Olkapäävaivat tosiaan pitäneet poissa uimasta kohta jo 2 kuukautta, jonka aikana kyllä on tullut käytyä potkuja tekees. Mut kun ei se käsi oikeen mene ees liukuasentoon, ni sekin hankaloittaa jonkinverran. Uutta autoa olen myös etsiskellyt, suosittele tai vinkkaa, jos olis hyvää tarjolla ;)

Loppuviikosta sitten tilannekatsausta ton olkapään tilanteen suhteen, kun selviää tarkemmin mitä tulee tapahtuun.

Lauantaina tie vie Uimaliiton syyskokoukseen ja illalle on pari lippua Talentin semifinaaliin, joten pääsee sitten livenä katteleen miten tollasta showta tehdään.

Intohimoa / rakkaus lajiin / oma juttu

Huomenna on sitten vaalien kohdalta ratkaiseva päivä ja nähdään ketkä sinne valtuustoihin taas nousevat.

Tulin eilen illalla kotiin talviseen Turkuun Vierumäen valmentajakoulutuksesta. Mietin sitten tota intohimoa ja rakkautta lajiin ja miten se on ollut myös osana vaaliteemaani.

Oma rakkaus lajiin ja intohimo löyty jossain vaiheessa vuosituhannen vaihteen jälkeen, silloin rupesin myös valmentamaan uinnin parissa. Intohimo valmennukseeen tulee aina kun näkee urheilijoidensa kehittyvän, se parantaa sitä.

Vaaliteemana olen puhunut myös paljon intohimojen löytymisestä, jokaisen kohtelemisesta omanlaisena yksilönä. Koulussa painotetaan hyvin paljon lukuaineissa menestymistä ja unohdetaan tukea jokaisen yksilön etsimää omaa intohimoa. Muutamilla se saattaa löytyä oppimisesta ja kirjoista, toisilla se on joku liikunta/urheilu muoto ja toisille taas jokin taiteen ala. Mutta kaikille on varmasti jokin sellainen juttu, mihin se intohimo sitten lopulta syttyy. Meidän kaikkien muiden tulee olla tukemassa ja auttamassa jotta jokainen nuori ja vähän vähemmänkin nuori voisi löytää sen intohimon ja sieltä niitä onnistumisen tunteita.
Oppimistakin tukee, jos on joku "ala", jossa pärjää ja kokee olevansa hyvä, vaikkei olisikaan se oman luokkansa terävin kynä taas vaikka lukemisessa ja lukuaineisiin liittyvässä oppimisessa.
Suurimmalla osalla tällainen intohimon löytäminen tekee elämästä erilailla mielekästä ja antaa hyvää vastapainoa arjelle.

Olen nyt näissä vaaleissa löytänyt intohimon tätä vaalityötä kohtaan, varsinkin kun olkapään vaiva on häirinnyt uintia, en ole kuitenkaan jäänyt kotiin murehtimaan asiaa. Olen ollut kuuntelemassa ja keskustelemassa ihmisten kanssa vaalimökillä ja tapahtumissa. Ainakin joidenkin mielestä se intohimo on myös näkynyt ulospäin ja olen saanut paljon hyvää positiivista palautetta kampanjoinnistani. Nyt sitten viimeinen tiukka päivä ja sitten sunnuntaina illalla katsotaan kuinnka käy.

Intohimoista vaaliviikonloppua

Uutta oppimassa vaalien alla

Vaikka täällä ollaan nyt siis valmentajan ammattitutkintoa suorittamassa ja nyt siis Vierumäellä lähijaksolla, voi täällä opittua käyttää hyvin myös vaalikentillä.

Luin tätä jaksoa varten kirjan business maailmasta, ReWork, joka sopii hyvin myös valmennukseen ja politiikkaan.
Siellä annetaan mm. seuraavia ohjeita: Luo vähemmän mutta parempaa, älä tuhlaa ruutia ongelmaan, vedä raja, päättämällä pääsee eteenpäin, tee pieniä päätöksiä, älä kopioi, pikavoitot ja kaikki tekeminen on markkinointia.
Noi oli sellasia jotka jäi eniten mieleen.

 Luomalla vähemmä, mutta parempaa sopii hyvin politiikkaan ja urheiluunkin. Ei urheilija yritä hakea menestystä kaikista mahdollisista lajeista, vaan iän myötä keskittyy tiettyihin "päälajeihin", joista hakee menestystä. Poliitikonkin pitää keskittyä omiin vahvuuksiin ja kohderyhmäänsä, ei voi tietää kaikkea kaikesta, on parempi tietää paljon niistä omista vahvuuksistaan ja itselle ja kohderyhmälle tärkeistä asioista, kuin kaikesta vähän. Näin on jotain annettavaakin ihmisille ja juuri siinä itselle tärkeässä alueessa.

Jos kaikki energia menee ongelmien selvittämiseen ei jää aikaa mennä eteenpäin ja tehdä jotain uutta. Tähänkin pätee myös edellinen, luo vähemmän ja parempaa, silloin tulee vähemmän ongelmiakin ja ongelmat eivät ainakaan yleensä pääse paisumaan ylitsepääsemättömiksi.

Pitää vetää raja johonkin mitä pystyy tekemään ja mitä kannattaa tehdä, mistä on hyötyä, tähän liittyy myös tuo kopiointi, helposti jos kopioi toisilta, niin tulee helposti mukana kaikkea turhaa, joka ei sovikaan siihen omaan juttuun ja silloin taas homma paisuu. Urheilussa on tärkeää, että ymmärtää kaiken mitä opettaa nuorille ja isommillekin, jos vain kopioi suoraan ja opettaa sen eteenpäin se ymmärrys häviää matkalla.

Tekemällä pieniä päätöksiä tekee päätöksiä, jotka vievät eteenpäin. Pikavoitot on tässä pienten päätösten tulos ja mielletty positiiviseksi, josta seuraa tunne, että on tehnyt ja saavuttanut jotain.

Kaikki tekemisesi mielletään markkinoinniksi. Tekemällä kaiken mahdollisimman hyvin ja saamalla positiivista palautetta asiakkailta, ihmisiltä, se on parasta markkinointia.

Valmentaja markkinoi itseään parhaiten saamalla urheilijansa nauttimaan tekemisestä ja tekemällä tulosta. Kun treeneistä paistaa ilo, sinne on mukava tulla, muutkin haluavat mukaan, ihmiset puhuvat ja ryhmä ja seuran muut ryhmät kasvavat. Sama pätee politiikassa. Positiivinen näkvyys ruokkii ja ihmiset kiinnostuvat, mutta samalla jos törttöilee, on vaarana myös negatiivisempi julkisuus.

Keskusteltiin eilen myös palautteen antamisesta urheilussa, perinteisen mallin mukaan
Valmentaja - ohje - urheilija - suoritus.
Palautetta on ulkoista ja sisäistä. Urheiija saa sisäisen palautteen suorituksestaan, miltä se tuntuu ja valmentaja antaa ulkoisen palautteen sen mukaan miten kokee urheilijan noudattaneen ohjetta. Valmentajan pitää päästä myös kyselemällä kiinni urheilijan sisäiseen palautteeseen, siihen miltä se suoritus on urheilijasta itsestään tuntunut.

Tällaiseen keskustelevaan malliin olisi tärkeä päästä myös muilla elämän osa-alueilla, ottaa huomioon ihmisten omat tunteet kuinka annetut ohjeet mielletään ja niiden käytännön toteutus.

Politiikassa puhutaan paljon ja myös kuunneellaan ihmistä. On tärkeää oppia kuuntelemaan oikeita asioita.

Loppuun vielä hyvä ohje tosta samasta kirjasta kuuntelemiseen:
Jos kuuntelee ihmisiä ja kirjoittaa kaiken muistiin ja yrittää toimia sen mukaan, ei lopulta saa aikaiseksi mitään, koska kaikilla on erilaisia omia toiveita. Tärkeimmät asiat muistuvat mieleen ilman muistiinpanoja, koska niistä tarpeeksi moni tulee tarpeeksi useasti kertomaan.

Kiirettä pitää

Flunssa alkaa pikkuhiljaa hellittää, kun vaalikampanjointi on kuumimmillaan. Ennakoäänestys on ollut käynnissä nyt 4 päivää ja ainakin yksi ääni on tullut, 3 päivää vielä aikaa käydä ennakkoon äänestämässä ja sitten varsinainen äänestyspäivä viikon päästä sunnuntaina.

Uimassakin pystyin jo käymään. Torstaina sain jo uitua 500m ilman suurempia kipuja olkapäässä, yli kuukaden tässä nyt onkin jo mennyt, ei tuo olkapää nyt kyllä vieläkään ihan kunnossa kyllä ole, mutta suunta on oikea.

Olkapään reistailu on jättänyt enemmän aikaa vaalityöhön kuin olin alunperin suunnitellut. Olenkin nyt viikolla käynyt joka päivä pyörähtämässä vaalimökillä keskustelemassa ihmisten kanssa ja jakamassa kahvia, kokoomus karkkeja ja keksejä ja toivottavasti myös joillekin hyvää mieltä. Tänään vierähti 5 tuntia nopeasti kävelykadulla ja torilla itseni markkinointia ja Börsissä vaalipaneelia kuunnnellessa. Oli vähän erilainen vaalipaneeli tällä kertaa kun vetovastuussa oli Aurinkokuningas Tamminen.

Vaalimökillä jälleen hyviä keskusteluja Turun palveluista, nuorten hyvinvoinnista, Impparista ja monesta muustakin asiasta. Myös viime viikonlopun tempaus messuilla on aiheuttanut ihmisissä paljon kommentointia ja saihan sillä koko valtakunnan näkyvyyttäkin. Pääasiassa palaute on ollut positiivista :)
Keskustan nuorten kanssa tuli myös juteltua kirjoittamastani mielipiteestä liittyen mäkkäriveroon ja heidän vaaleissa jakamiin perunalastuihin. Sain sitten ensimmäisten joukossa heidän uuden edistyskassinsa, jossa oli tällä kertaa terveellistä lähiruokaa porkkanaa Mynämäeltä ja jäävuori salaattia Tortinmäeltä ja toki vaaliesitekin :D
On se hienoa, että mielipidekirjoitus on luettu ja siihen ollaan jo reagoitu.
Tämä on sitä vaikuttamista ;)

Sunnuntai naisten parissa

Tänään oli mielenkiintonen sunnuntai päivä, päivä sujui pitkälti messukeskuksessa ja uimahallilla.

Pikkasen ennen kello kahtatoista suuntasin messukeskukseen Osaava nainen messuille kokoomuksen osastolle, jossa olin luvannut olla kampanjoimassa pyyhe päällä (ihan pelkkä pyyhe päällä en paikalle uskaltautunut, vaan alle jätin uikkarit). Kaikki paikalla olleet eivät olleet osanneet odottaa tuollaista tempausta joten onnistuin aiheuttamaan kohtuullisesti hämmennystä myös kokoomusnaisten keskuudessa. Mutta siis myös muun messuväen kohdalla. Useampi yllättyi pahemman kerran kun huomasivat nuoren puolialastoman miehen kokoomuksen kojulla. Palaute oli pääasiassa positiivistä ja sain aikaan paljon kikatusta ja hymyä ihmisten naamoilla. Vaalimainoksia meni noin 4 tunnin aikana lähes 500, karkkia tuli jaettua, kuvissa poseerattiin noin 30 kertaa. Mukaan mahtui toki muutama hieman hämmentyneempikin yksilö ja muutama tuli ihmettelemään, että eikö kokoomuslaisilla ole enää varaa vaatteisiin. Muutama ei puolestaan uskaltanut ollenkaan katsoa päin.
Kokonaisuudessaan kuitenkin erittäin onnistunut päivä, kiitos kaikille kokoomuslaisille hyästä seurasta kojulla ja kaikille naisille ja niille muutamille miehille, jotka kävitte juttelemassa ja moikkaamassa.

Sitten täytyy miettiä seuraavaa tempausta. :D

Syysflunssaa ilmassa... Sunnuntaina messuillaan

Vaalipaneelissa olleet syksyn taudeissa painineet herrat ilmeisesti tartuttivat muhun nyt jonkinlaisen syysflunssan, kun pari päivää on ollut vähän köhänen ja flunssanen olo.

Vaalimökillä olen tässä nyt parina päivänä käynyt aina sopivissa väleissä piipahtamassa ja useampi tunti on tullut keiteltyä kahvia ja turistua ihmisten kanssa parin päivän aikana. Paljon on näkynyt tuttuja, paljon on tullut palautetta, niin positiivista kuin negatiivistakin ja paljon on ollut myös kysyttävää. Pääasääntöisesti olen kuulemma osannut vastata ihan kiitettävällä tavalla, mutta pari henkilöä on selkeästi lähtenyt hieman tyytymättömänä.

Viikonloppuna on ohjelmassa vielä vaalimökillä päivystystä ja sunnuntaina mut saatiin nyt houkuteltua Osaava nainen messuille kokoomuksen kojulle ja lupauduin olemaan paikalla pyyhe päällä :) tällanen tempaus siis luvassa sunnuntaina. Täytyy huomenna vielä karistaa ne muutamat ylimääräiset kilot, että siellä kehtaa olla :D

Eilen piti kiirettä, tänään politikoitiin paneelissa

Eilen oli tiukkaa ohjelmaa päivä täynnä.

Aamulla kevyt lenkki, sitten kaupungille suunnittelemaan viimeinen vaalimainos, sieltä kiropraktikolle ja sitten pienen kiertelyn jälkeen seuran tilitoimistolta hakemaan sinne eksyneitä paketteja, joiden olisi siis pitänyt päätyä Imppariin. No kyllä ne sitten lopulta sinne saatiinkin.
Sitten maajoukkueen kanssa lounaalle ja kotiin tekemään hommia. Seuran asioiden kanssa painiessa meni nopeasti 3 tuntia ja siitä sitten Imppariin vetämään edustuksen treenit, saavuin hallille 14.50 mukana myös tilitoimistolta haetut varusteet, jotka nyt sitten päätyivät oikeaan osoitteeseen. Edustuksen treenin jälkeen nopea ruokailu ja seuran hallituksen kokous. Sitten leikattiin isän kanssa halliin toimitettu Aurajoen Uinnin jumppapatja vähän järkevämmän kokoiseksi ja sitten triathlonisteille treenit. Kello olikin sitten jo 21.35 kun pääsin hallilta lähtemään :)
Illalla sitten vielä mainossuunnittelua seuraavaa kurssiperiodia silmälläpitäen. Kiireinen päivä, vaikka en altaassa käynytkään.

Tänään tunnin potkutreeni altaassa ja sitten valmistautumaan ekaan vaalipaneeliin. Toi tän vuoden eka paneeli osui Lyseon lukiolle, jossa varsin rauhallisissa merkeissä keskusteltiin hyvin omilla vuoroilla ja aika hyvin yhdessä sovussa. Muutamissa asioissa saatiin sentään eroa mielipiteisiin ja vähän keskusteluakin. Erityisesti demareiden edustajan kanssa muutama hyvä sananvaihto käytiin. Ilmeisesti ihan hyvin meni koska tultiin paneeliin jälkeen kysymään, että mikä on mun numero :)

Illalla vielä seuraparlamentin parissa keskustelua Turkulaisesta urheilusta.

Maajoukkueleiri Turus, viikonlopulta tunnelmia

Maajoukkueleiri alko tänään Turussa. Mukana vielä tällä kertaa varsin vähän uimareita ja itsekin kävin vain potkimassa muutaman kilometrin ja sitten syömässä. Treenin lopulla vielä ADT saapui paikalle ja lotto osui myös mulle tänään.

Siinä sitten treenin jälkeen ruokailemaan ja paljon nesteitä sisään. Onneksi ohjelmassa oli valmennusta hallilla illalla, joten kun näytteen antamisessa kesti sen reilu 2,5 tuntia, ni ei tullu ihan aika pitkäks, vaan siinä valmentamisen ohella sitten vaan paljon juomaa.

Lauantaina oli vaalikadun avajaiset Yliopistonkadulla ja paljon väkeä paikalla auringonpaistaessa kirpeässä syyspäivässä. Jälleen hyviä keskusteluja erilaisten ihmisten kanssa ja pääasiassa positiivista palautetta.
Vaalikadulta tie vei Imppariin katsomaan kisoja, joka tuntui hankalalta näin loukkaantumisen vaivatessa. Paljon on tullut hyviä ja ei niin hyviä vinkkejä ihmisiltä miten olkapäätä pitäs nyt koittaa parannella.

Messujen palautetta ja kuulumisia viikon varrelta

Viikko on vierähtänyt vauhdilla. Viikon verran olen nyt ollut 28, enkä ole yhtään sen vanhemmaks itseeni kokenut kun ollessani 27. :D

Olkapää ei vieläkään kestä uintia, toinen kortisoni piikki viikon puolivälissä jopa hetkeksi pahensi tilanteen, mutta nyt käsi sentään nousee taas ylös, joskos ensi viikolla pääsis sit maajoukkueen kanssa jonkun treenin altaaseenkin ja muutenkin kuin vain potkiin.

Viikko on mennyt Aurajoen Uinnin asioita hoidellessa ja niitä on ollut paljon, maanantaina Helsingissä uimaliiton seminaarissa hyviä keskusteluja.

Perjantaina oli sitten aikaa taas vähän vaalihommille ja aamupäivä meni pitkäksi Turun kirja ja ruokamessuilla kokoomuksen pisteellä, lopulta 10-16.30 olin messuilla. Paljon hyviä keskustelui ja reilu 200 mainostakin meni jakoon.

Tässä vähän koosteita keskusteluista joita käytiin:

Useampi kokoomuksen kannattaja pelkää, että sairaspoissaolo keskustelu tulee rokottamaan kokoomuksen äänisaalista tulevissa vaaleissa, mutta olivat kuitenkin asiasta samaa mieltä. Muutaman mielestä on rohkeaa ottaa vaikeita asioita esiin ennen vaaleja, eikä tehdä tällaista esitystä heti vaalien jälkeen.

Hyvää keskustelua käytiin myös lähiliikunnan tarpeesta ja merkityksestä. Huolta aiheutti erityisesti Impivaaran remontin korkea hinta ja pelko siitä, että kohta turussa ei ole enää lähiuimahalleja ollenkaan, lupasin olla ehdottomasti jatkossakin lähiliikunnan puolestapuhuja ja mm. Uittamon ja Lausteen pienuimahallien merkityksestä.

Hyvää keskustelua käytiin myös erään herrasmiehen kanssa Turun telakasta ja uusista mahdollisista tilauksista joita Turkuun saattaa olla tulossa ja myös valtion roolista siinä.

Kiitos myös kaikille koululaisille ja opiskelijoille, jotka kävitte keskustelemassa ja kertomassa mielipiteitänne, vaikka ette vielä itse pääsekään äänestämään, toivottavasti vanhempanne kuuntelevat myös teitä valitessaan ehdokastaan ja ehkä näen vielä osan teistä koulullanne.

Hyvät viikonloput

Merkkipäivän mietteitä ja muistelua

Jaahas. Taas tuli sitten yksi vuosi lisää mittariin. Paljon on taas sattunut ja tapahtunut vuoden aikana ja voi hyvin sanoa taas olevansa vuoden vanhempi ja viisaampi, tai oliko se nyt jo niin, että tyhmempi, niin kuin Anssi Kela laulaa: "Mitä vanhemmiksi vartutaan, sitä tyhmemmiksi muututaan." Elämänkokemukselta ainakin vuoden viisaampi ja uusia tapahtumia rikkaampi.

Joskus nuorempana muistan miettineeni, kuinka aikuiseksi tulee, kun täyttää 18, sitten kun oli 18, niin ajatteli, että ehkä sitten kun on 21, sitten se raja oli jo 30. No nyt kun se 30 uhkaavasti lähestyy, onneksi vielä sentään melkein 2 vuotta aikaa, niin mietteet on, että mahtaakohan se olla noinkaan.

Kavereille laitoin kutsua juhlimaan kahdeksansia 21-vuotissyntymäpäiviä. Toivottavasti samanlainen nuorekas elämänasenne ja suhtautuminen säilyy vielä sitten kun on "oikeestikin aikuinen" itse olen vielä toiottavasti pitkän aikaa nuori. Ainakin mieleltäni.

Paljon on taas muuttunut vuoden aikana. En kuitenkaan koe olevani kovin erilainen kuin vuosi sitten kun täytin 27, tai edes 7 vuotta sitten kun ensimmäisen kerran täytin 21 :)

Suurimpia muutoksia on vuoden aikana ollut asunnon vaihtuminen. Kavereiden mielestä pienestä kerrostaloasunnosta "perheasuntoon", josta olen kuitenkin muokannut omannäköisen poikamiesboksin itselleni. Vaikka tiettyjen kavereiden puolesta ollaan asetettu aika kovaakin painetta jo asian suhteen, niin ei tässä nyt vielä ole tullut muutoin "asetuttua aloilleen". Kavereiden mielestä tulisi jo alkaa "vakavaksi" jonkun mukavan hameväen edustajan kanssa ja kun perheasuntokin kerran on... :D ja heinäkuun loppuun asti vielä "perheautokin" kuulemma.

Jos nyt saisi valita niin toivoisin synttärilahjaksi sitten antiperheauton :D sellasen kivan taloudellisen urheiluauton :)

Tänään ja huomenna kavereidan ja perheen parissa kakkua ja muita herkkuja rauhallisissa tunnelmissa, ehkä se on muuten suurin muutos, että enää ei ole sellasta jatkuvaa tarvetta juhlia Turun baareissa. Ehkä ne on jo nähty tarpeeksi.

Kohti uusia haasteita.

Synttärilahjatoiveita:

Olkapää kuntoon!
Paljon ääniä 28.10.
Urheiluauto ;)

Urheilijalähtöistä säröilyä Vierumäellä

Toinen lähijakso menossa VAT-koulutuksessa Vierumäellä. Tänään ollaan paljon keskusteltu urheilijakeskeisestä valmentamisesta ja mitä se todellisuudessa on. Paljon on ollut puhetta nimenomaan joukkuelajin näkökulmista, kun luennoitsijat ovat olleet jalkapallon ja jääkiekon valmentajia. Parhaat keskustelut taas saatu aikaan pienryhmissä. Hieman on myös haastettu omaa toimintaa miettimään, kuinka urheilijalähtöistä ja yksilökeskeistä voi toiminta olla isossa ryhmässä, ehkä jotain uusia ideoita tuosta haastamisesta on ruvennut taas hakemaan saadakseen omaa toimintaa valmentajana kehitettyä.

Päästiin myös seuraamaan toisen luennoitsijamme toimintaa fudiskentällä Lahden A-junnujen treeniä ja verrattiin sitä sitten siihen luentoon ja siellä esiin tuotuihin ajatuksiin urheilijalähtöisestä valmennuksesta. Täytyy toivoa, että omalla kohdalla ei ole noin suurta eroa siihen miten toivoo valmentavansa ja siihen miten oikeasti valmentaa.

Aamulla keskusteltiin juuri paljon tuosta omannäköisesta valmennuksesta ja oman valmennusfilosofian kehittämisestä. Se on varmasti sellainen jatkuva kehittymisprosessi.

No hyviä iltakeskusteluja ja säröjä vielä tähän iltaan tulossa. Huomenna taas kohti kotia ja viikonloppuna juhlitaan taas lisävuosia mittarissa.

Tuskastunut olo

Tänään taas kävin muutaman päivän sairaslomailun jälkeen altaassa kokeilees miltä olkapää tuntuu. Arjessa kun olkapää on mukavasti tuntunut paremmalta, ni menin toiveikkaana hallille aamusella ja altaaseen hypätessäkin tuntui vielä hyvältä. No eipä siinä valitettavasti tarvittu kun kolme käsivetoa niin toiveikkuus hävisi sen siliän tiän tilalle tuli melkein jopa toivoton olo. Olkapäässä vihlaisi. Vähän potkuja väliin ja pari uutta yritystä vetoja, mutta ei. Ei niin ei, edes selkää ei pystynyt uimaan.

Olkapäätä tutkittiin viime viikolla ja siihen laitettiin kortisonipiikki ja kaikki, ultrassakaan ei löytynyt mitään kummempia ongelmia, joten mikä sitä siis vaivaa... Pahinta ja ehkä se tuskauttavin olo johtuu juuri siitä, kun ei tiedä, mikä siellä on vikana.

Tuskastuin lopulta niin paljon, etten kauaa altaassa viihtynyt vaan muutamien potkusatasten jälkeen suuntasin saunaan.

Onneks huomenna on lähtö 3 päiväks Vierumäelle valmentajakoulutukseen, niin saa vähän muuta ajateltavaa.

Jottai tarttis kuitenkin keksiä, jotta pääsisi taas uimaan.

Hyviä ideoita otetaan vastaan ja myös helpotusta tohon tuskastumiseen.

Esimerkin kautta

Juuri tossa kävin keskusteluja siitä kuinka esimerkki on tärkeää. Uhreilussa, koulussa, vanhemmilla, ihan sama kenestä puhutaan, mutta jos asetetaan sääntöjä tai ohjeita joita pyydetään muiden noudattamaan niin on itse myös koettava näyttämään hyvää esimerkkiä.

Kirjoitin blogiinkin pari viikkoa sitten, kun keskustalta tuli noita kannanottoja lasten ja aikuisten kotiintuloajoista ja sitten keskustanuorten toimesta tuo "mäkkärivero" avaus, kohti terveellisempää ruokavaliota.

Minkälaista esimerkkiä keskustan nuoret nyt tarjoavat kun jakavat kampanjoidessa sipsejä? :)
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012092116102205_uu.shtml

Keskustanuorten puheenjohtaja kertoi tuolloin huolensa Suomalaisten ikääntymisestä ja palveluiden tarpeen kasvusta "On tehtävä politiikkaa, jolla painetta palveluista, sairauksien hoidosta ja ongelmien kärjistymisestä siirretään terveyden edistämiseen ja kaikenlaiseen ennaltaehkäisyyn" kertoi Kurvinen tuolloin MTV3:n uutisen mukaan. Lue koko uutinen MTV3:n sivuilta http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/keskustanuoret-ehdottavat-suomeen-makkariveroa/2012/09/1612831

Nyt on toinen ääni kellossa, Kurvinen puolustautuu Iltalehden jutussa mm: " Mutta voin puolustautua sillä, että meidän pussimme ovat hyvin pieniä"  ja "mieluummin herkutellaan pienellä annoskoolla, ja kotimaisella tuotteella".

 Jos lähdetään ajamaan terveellisempiä elämäntapoja ja yritetään ohjata Suomalaisia terveellisempiin ravintotottumuksiin, niin kyllä se lähtee omasta esimerkistä. Ei nyt ihan yksi yhteen mene Keskustan kampanjointi ja lausunnot!

Kyllä poliitikkojen tulee ajamissaan asioissakin koittaa edes toimia mallina ja tuoda esimerkkejä, miten näitä terveellisempiä tapoja edistetään. :D

Tällasta tähän väliin. Nyt menen itse näyttämään nuorille esimerkkiä ja vetämään hallille treenejä.

Vähän politikointiakin iltaan

Nyt vähän täytyy kirjotella, kun kuuntelee noita hassuja miehiä ja naisia kun huutaa ja puhuu toistensa päälle ja höpöttää välillä mistä sattuu tuolla Ylen Pajalla.

Ville Niinistö on antanut hyviä kommentteja ja toki pääministerikin on hyvin pitänyt puolensa. :)
Ite ehdin tv-ruudun ääreen vasta vähän tossa loppupuolella.

Palveluiden ulkoistamisesta puhuttaessa keskustelu karkas aina välillä mihin sattu, mutta hyviä kommentteja tuli tuolta Ville Niinistöltä ja Carl Haglundilta, jotka hyvin puolustivat omaa kantaansa. Myös Katainen piti hyvän puheenvuoron, kuinka kuntien tarjoamia palveluita pitää pystyä laajentamaan yksityisille, tarvitaan laajempaa osallistumista.

Yksityistämisessä puhutti kuinka yksityinen voittoa tuova yritys voi järjestää palvelut edullisemmin ja yhtä laadukkaasti kuin julkinen. Tämä kertoo ehkä enemmän siitä, kuinka tehotonta osa kuntien tuottamista palveluista on. Liika byrokratia ja innovatiivisuuden puute on ehkä osittain syynä tähän ja siksi kolmannelta sektorilta voidaan hankkia myös laadukkaita palveluita edullisemmin.

Nuorten asioista keskustelussa oli jänniä kommentteja tuolta pienpuolueista varsinkin ja kuinka helposti voi nuoria estää syrjäytymästä.

Nuorten syrjäytymistä ehkäistään parhaiten siltä, että jokaiselle löydetään se "oma juttu". Kuten Soini ja Katainenkin puhuivat, niin tarvitaan hyviä roolimalleja ja lapsille ja nuorille osallistuvaa toimintaa.
Aikuisten pitää myös ottaa vastuuta nuorista ja tarjota mahdollisuuksia. Maken kirjassakin (Käytäntöä parhaimmillaan), jota olen lukenut osana koulutusta, ni paljon konkreettisia tapoja joilla erilaisia nuoria voi lähestyä. Osaksi varmaan nykyinen järjestelmä ei tue erilaisia oppimistapoja ja myös helposti syytetään häiriköksi, eikä ole aikaa tutkia taustoja.

Ennaltaehkäisevä toiminta on ehdottomasti avainsana monessa kohdassa ja kunnissa helposti ollaan tehty säästökohteissa vääriä valintoja, jotka vain pitkällä tähtäimellä aiheuttavat lisää kustannuksia.
Monilla päätöksillä on kauaskantoisia vaikutuksia, jotka usein unohdetaan kun mietitään vain nykyisiä ongelmia ja niistä selviytymistä nopeasti ja sitten kun on paremmat ajat voidaan taas tehdä lisää satsauksia.

Vähän tuli nyt sekavaks, mut toivottavasti jotain joku saa irti :D

Olkapää vihottelee, mietteitä valmennuksesta

Kävin tiistaina altaassa, mutta yhtään käsivetoa ei tuo vasen olkapää sallinut kivuttomasti. Eli tuli sitten vain potkittua hetken aikaa, liukuasentoonkin meneminen oli jo kivuliasta.

Keskiviikkona kävin sitten taas lääkärillä ja nyt laitettiin jo kovemmat aseet käyttöön, kortisonipiikkiä kipeeseen kohtaan ja parin päivän pakkohuilia, että tavara alkaa vaikuttaa. Loppupäivä lääkärin jälkeen menikin sitten mukavasti parin leffan ja kirjallisuuden parissa. Sain myös aikaiseksi tehtyä kaikki rästihommat alta pois.

Ilmeisesti on taas tullut unohdettua liikaa noiden olkapäiden jumpat ja muutkin tukilihasten harjoitteet ja nyt sitten siitä joutuu maksamaan. Tällä kertaa uutta on se, että on myös jonkinlaista hermopinnettä tai jotain havaittavissa, kun tulee "säteilyä" kyynerpään kautta aina sormiin saakka välillä. Nyt on sitten tullut määräys myös hermoratatutkimukseen, jos homma ei helpota, ajan tosin sai vasta lokakuulle.

Tänään olisi ohjelmassa pitkä lenkki, hieronta ja vähän vaalikampanjointiin valmistautumista, uusien postitettavien esitteiden suunnittelua ja monimuotoista kampanjan valmistelua. Illalla vielä valmentamaankin.

Oon nyt myös tota valmentajan ammattitutkinto koulutusta varten lukenut Malvelan kirjaa "Käytäntöä parhaimmillaan". Hyviä ajatuksia saanut lisää omaankin valmennukseen ja mielenkiintosia lähestymistapoja. Olen myös huomannut tuolta, että en ole ehkä ihan niin "pihalla" valmentajana kuin olen joskus ajatellut vaan toimin tiettyjen mallien mukaan. Täytyy myös hieman useammin selkeästi kirjata asioita paperille ja sitten oikeasti tutkia toiminko sen mallin mukaan miten itse haluais toimia.
Lasten valmentajana olen myös kasvattaja ja on tärkeää miettiä olenko reilu ja noudatanko itsekin omia pelisääntöjäni.
Olen huomannut, että ajatuksen tasolla pidän tärkeänä harjoituksissa viihtymistä ja kuitenkin aina pitäisi oppiakin jotain. Toisinaan huomaan, etten aina ihan toimi omien ajatusten mukaisesti. Miten pidän homman hauskana ja kaikilla hyväntunteen treenistä, mutta silti harjoituksen tulisi haastaa ja olla tehokas ja lasten tulisi oppia jotain. Toisinaan olen onnistunut hyvin ja pikkuhiljaa, kun opimme tuntemaan toisiamme paremmin homma sujuu pikkuhiljaa kivuttomammin. Toivottavasti uimarinikin kokevat tilanteen samanlaisena, onneksi lapsilta saa aina hyvin totuudenmukaisen palauttaan. :)

Week after...

Ei menny ihan viikko suunnitelmien mukaan, mutta toisaalta meneeköhän ne koskaan ihan suunnitellusti.

Edellisest viikost jäi hyvä maku päälle ja treenit alko mukavasti ja hyvä rytmi jatku aina torstai aaamuun. Kesken vähän reippaamman sarjan alko sit olkapää vihotteleen ja tuloksena pari päivää treenivapaata. Perjantaina selvis ett olkapään supraspinatus jänne pikkasen tulehtuneena. Ultrasta ei onneks löytyny mitää vakavampaa, joten vähä normia vahvemmilla tulehduskipulääkkeillä mennään.

Viikonloppuna oli ohjelmassa uimaliiton syksyn seminaari Kisakalliossa. Vanha tuttu Bo Jacobsen Esbjergistä oli luennoimassa delffareista ja käännöksist/starteista, vihjaten aina välillä allekirjoittaneenkin vahvuuksiin ja heikkouksiin esityksessä naurattaen seminaariväkeä. Bon jutut tietty ovat enimmäkseen tuttuja, kun 2005-07 tuli Bon alaisuudessa harjoiteltua ja sen jälkeenkin vuosittain aina Tanskassa vierailtu ja leireiltykin yhdessä Esbjergin kavereiden kanssa. Enemmän uusia juttuja tarttui sitten omaan valmennuspakettiin Rich Murphyn esityksestä. Rich toimi Matiaksen valmentajana useamman vuoden Dynamossa ja Rich kertoikin Matiaksen valmentautumisesta ja Lontoon projektista, sekä matkuripuolen valmennuksestakin noin yleisellä tasolla. Illalla käytiin gaalassa paljon hyviä keskusteluja seminaariin osallistuneiden valmentajien kanssa ja tänään aamullakin päästiin vielä keskustelemaan, siitä mitä jäi käteen vähän eri näkökulmista.

Yleisellä tasollani oon miettiny omaa dialogi valmiuttani ja kuinka paljon sitä on kehittyny vuosien varrella. Se tulee nykyään hyvin luonnostaan ja monissa eri tilanteissa.
Tänään päivällä torilla taas jutustelua turkulaisten kanssa, tukijoukot olivat jo aiemmin aamupäiväll pitääs nimeä esillä, kun itse vielä palailin Kisakalliosta. Mukava auringonpaiste ja paljon hyviä keskustelui, kun sitten puolen päivän aikoihin torille pääsi. Kiitos tukijoukoille.

Keskustelua herätti mm. yrittäjiin suhtautuminen Turussa, Impivaaran uimahallin hinnasto, Samppalinnan maauimalan remontti, vanhustenhuolto, alueellisten uimahallien kohtalo ja monia muita aiheita.

Kiitos kaikille, jotka kävitte kertomassa ajatuksianne ja annoitte palautetta ehdokkuudestani ja uinneista jne.

Ensi viikolla toivottavasti taas altaassakin pääsee näyttämään :D

Mäkkäriverot ja kotiintuloajat

Tällä viikolla on Keskustan suunnalta tullut esiin paljon keskustelua herättäneitä kannanottoja.

Keskustanaiset ehdottivat ensin lapsille valtakunnallista suositusta kotiintuloajoista ja myöhemmin viikolla keskustelu jatkui siihen, että myös vanhemmille tulisi säätää kotiintuloajat.

Onko se sitten se tapa, jolla saadaan lapsille enemmän aikaa perheen kanssa, jos vanhempi pääsisi lounastunnilla käymään kotona syömässä? Tai muuten lyhennettyä työpäivää...
Näkisin tämän itse ennemmin niinpäin, että lasten päivä tulisi rakentaa paremmin vastaamaan aikuisten työpäivää. Jos lapset ehtisivät jo liikkua ja harrastaa myös vapaammin koulupäivien aluissa ja lopuissa jäisi illat ja viikonloput paremmin koko perheen toimille pyhitetyiksi. Tällöin perheet voisivat lähteä yhdessä harrastamaan ja toki vielä jäisi joillekin harrastuksille aikaa iltaisinkin, vanhemmille omat ja lapsille omat aktiviteettinsa.
Lasten yhteisiin kotiintuloaika susituksiin suhtaudun myös vähän skeptisesti. Toki voisi olla joku perusohjeistus vaikka vanhemmille antaa, miten kotiintuloaikojen suhteen voisi edetä, mutta sitten jokainen vanhempi oman lapsensa tilanteen mukaan päättäisi mikä on missäkin tilanteessa sopivin kotiintuloaika juuri heidän lapselleen. On kuitenkin hyvin vaikea laittaa lapsia millään lailla sellaisiin kategorioihin, että jokaiselle noin vain löytyisi sopiva kotiintuloaika, jota valtio suosittaisi. Elämäntilanteen ja lapsen käyttäytmisen ja luotettavuuden mukaan varmaan nuo kotiintuloajat vaihtelevat.

Sitten toi tänään tullut uutinen Keskustanuorten ehdotus "mäkkäriverosta".
Ideana sinänsä ihan hyvä. Kannatan näkemystä, että ihmisten terveydelle haitallisia tuotteita kuten tupakkaa ja alkoholia verotetaan kovalla kädellä, koska tästä seuraa myös yhteiskunnalla suuria terveyskuluja.

Siinä asiassa olen keskustanuorten kanssa samoilla linjoilla, että tulee satsata ennaltaehkäisyyn, mutta yksin mäkkärivero ei sitä ennaltaehkäisyä paranna. Ei lapsi/nuori tai aikuinenkaan vielä yhdestä tai kahdesta hampurilaisannoksesta liho tai ajaudu epäterveellisille elämäntavoille. Itsekin myönnän viime sunnuntaina viimeksi käyneen Hesestä hakemassa pitkän treeni ja valmennuspäivän jälkeen pari burgeria ja miellän itseni kuitenkin huippu-urheilijaksi. Samoin eilen pitkän treeniviikon jälkeen renotouduin sohvalla leffan ääressä napostellen hieman irtokarkkeja. Ne on ne kaikki muut valinnat omassa elämässäni, jotka määrittelevät sen mitä olen.

Se on se kaikki muu tekminen mikä tässäkin asiassa merkkaa ennemmin kuin tuo roskaruoka ja sokeri. Tässäkin pätee sama kuin kaikessa muussakin, eli kohtuus. Kohtuullinen kulutus roskaruokaan tai sokeriin ei vielä aiheuta terveysriskiä.

Ennemminkin tarvitaan verohelpotuksia terveellisimmille ruoka-aineille. Vihannekset, marjat ja muutoinkin kaikenlaista lähiruokaa pitäisi tukea ja hintojen olla edullisia, jotta kaikilla on helppo valita se hieman terveellisempi tuote, joka voisi olla myös se halvempi, nyt niin ei usein ole.

Toki tässäkin on ongelmia, mikä määritellään terveelliseksi ruuaksi ja mikä ihmiselle haitalliseksi ruuaksi. Onko kaikki rasvaa sisältävät tuotteet epäterveellisiä tai kaikki sokeri epäterveellistä.

Mitäs mielipiteitä herättää?

Tunnit täynnä

Viikon treenit melkein tehty, illalla vielä kevyt iltalenkki ja venyttely ennen nukkumaan menoa. 25 tuntia tehty ja muutama minuutti vielä päälle.

Perjantai osoittautui lopulta hankalimmaksi päiväksi, aamulla keskivartalotreeni ja kevyt lenkki, jonka jälkeen matka jatkui hierojalle. Iltapäivällä piti sitten vähän lepäillä hieronnan jäljiltä ja hieman töitä tehden. Sitten ohjelmassa Impivaaran uimahallin rakennusperintöpäivien avaus. Lyhyt kuntopiiri ja kuntopyörä siihen väliin, kolmen ryhmän harjoitukset ja illalla vielä toinen lenkki. Kokonaissuoritus jäi vain 3 tunnin paikkeille.

Tämä päivä sitten lähti mukavasti kun sai hieman pidempään nukkua, aamulla hikijumppa ja uinti, ei mitään erikoisia juttuja kummassakaan. 2,5 tuntia aamun treenailu. Tuohon kevyt hölkkä kauppaan.
Päivällä pieni keskivartalon lämmittelytreeni ja sitten reilun tunnin verran kuntopallon heittoa. Siihen 15 minuutin verryttelyt ja rankaa avaavaa treeniä hallilla ja sitten taas uimareita opastamaan altaalle.

Pitkiä päiviä siis ollu, mutta tuon junnujen treenin jälkeen Filmtownin kautta kotiin, ruokaa ehdin jo syödä ja nyt sitten mies levyksi sohvalle, leffa pyörimään ja leffaeväitäkin löytyi laatikosta. :D

Huomenna sitten lepopäivä, ehkä jos hyvät kelit niin voisi pikkasen vielä käydä ulkona loikkimassa ja kävelyllä, mutta muuten kyllä palaudutaan tästä viikosta ja ensi viikollakin luvassa ihan kunnon treenimääriä, vähennetään kuitenkin tästä sinne noin 20 tunnin paikkeille.

Seuraavissa blogeissa sitten taas luvassa vähän enemmän muuta asiaa, tämä viikko kun nyt meni pääasiassa treenaillessa ja töitä tehdessä. Hyvää viikonloppua kaikille.

Viides haastepäivä käynnissä

Perjantai on alkanut sateisissa merkeissä täällä Turussa. Kova puristus alkaa jo tuntua kropassa.

Viimeksi päiviteltiin tiistaina, joten vähän nyt ensin parin menneen päivän tapahtumista.

Keskiviikkona oli taas kiireinen päivä. Aamulla heti kuuden jälkeen taas hallille ja reilun tunnin hikijumppa, perään uinti, jossa tällä kertaa paljon nopeusjuttuja. Aamun tulos 2,5 tuntia. Sitten päivällä pääsi onneksi hierontaan, 90 minuuttia teki hyvää ja lihaksisto rupes heti palautumaan mukavasti. Iltapäivällä olikin sitten paljon asiaa, ensin tilalaitoksen johtokunnan kokous, jossa jatkettiin tiistain seminaarin tiimoilla ja käytiin läpi tulevan vuoden budjettiesitystä. Sieltä suoraan Eskelinkokoustiloihin kuuntelemaan suunnitelmia Turun maankäytöstä, Turku visio 2031, sekä ensi vuodesta toteutettavan Kiinteistötoimen yhdistämisestä. Mielenkiintoista asiaa riitti aina seiskaan saakka. Tämän jälkeen jaksoin vielä tehdä vajaan puolen tunnin keskivartalotreenin ja siihen perään 1h20 min happirikkaassa Turun illassa. Kokonaissaldo. 4h15min

Torstaina aamutreeni jäi 45min kuiva 45min uinnin mittaiseksi, koska aamulla ja aamupäivällä oli muita tapaamisia.
Iltapäivällä tulikin sitten vietettyä taas hallilla mukavat nelisen tuntia. Ei sentään kokoaikaa treenaten, vaan väliin mahtui myös pieniä taukoja ja keskusteluja valmentajien kanssa. Reilu tunti kuntopyörän ja soutulaitteen selässä, 40 minuuttia keskivartalotreeniä harjoituksen eri vaiheissa ja vielä puolisen tuntia salilla. Sen jälkeen vielä lyhyt pulahdus altaassa kilometrin verran. Muutamaa minuuttia yli 4 tuntia sitten takana torstaina.

Tänään aamulla takana pieni keskivartolotreeni, jossa oli mukana hieman rankaa avaavia liikkeitä. Lyhyelle palauttavalle lenkille olisi nyt tarkoitus lähteä kun ilma näyttää vähän selkeämmältä ja sitten hierojalle.

Iltapäivä meneekin sitten Turun rakennusperintöpäivien avajaisissa ja siellä tarkoitus on pitää pieni puhekin vesiurheiluseuroista.

Päivät ovat olleet kyllä erittäin täynnä toimintaa ja yöunetkin ovat jääneet vähä vähäisemmiksi, viimeyönä tuli sitä otettua kiinni reilun 10 tunnin yöunilla. :)

Lisäksi viikon aikana on ollut hienoa seurata Suomalaisten tuloksia Lontoon paralympialaisista. Haluankin onnitella kaikkia urheilijoita hienoista suorituksista ja upeasta asenteesta. Teidän tekemisiänne on ilo seurata. Ja tietenkin paljon tsemppiä vielä teille, joilla on lajeja jäljellä.

Intohimo löyty

Viime blogissa kirjottelin tosta haasteesta, joka on tälle viikolle esitetty, eli yli 25 tuntia treeniä tällä viikolla. Niin ja lue loppuun asti, että ymmärrät otsikon oikein :)

Pari päivää nyt siis takana ja tässä vähän ohjelmaa parilta päivältä.

Maanantaina aamu alkoi mukavalla 5.20 herätyksellä. Aamulla kunnon hikijumppaa katsomossa tunnin verran ja reilun tunnin uinti. Ensimmäistä kertaa tuntu uinti maittavalta ja siltä kun sen pitääkin. Päivällä meni pari tuntia seuran asioita hoitaessa ja sitten olikin aika  10kilsan sauvakävely/juoksu lenkin, tuon jälkeen vielä reiluks pariks tunniks valmentamaan edustuksen treenit, vajaa tunti pyörän selässä ja kuvauksissa käynti ja viell puolisentoistatuntia altaan reunalla triathlonisteja valmentaessa. Kokonaissuoritus 4h20min.

Tiistai aamu alkoi 6:lta ja aamulenkillä. Ja no siinä hieman vielä unisena jäi avaimetkin kotiin. Onneksi isovanhemmat, joilta löytyy vara-avain asuvat lähellä ja ovat viel onneks aamuvirkkuja, niin pääsin sitten jatkamaan matkaa Tilalaitoksen seminaaripäivään. Kotona ehdin onneks kääntymään enne iltatreenejä, 13.50-19.15 välinen aika sujuikin sitten hallilla. 1h20min keskivartalo ja liikkuvuus harjoittelua, ja taas kunnon hiki, tein kuulemma itelleni oman altaan sinne katsomoon, missä jumppailin, siitä kauden pisin treeni altaassa Patun kanssa 1h35min ja sitten vielä junnujen valmennusta päälle. Vähän ruokaa ja vielä mukavan raikkaassa kevyessä sateessa tunnin iltalenkki. Ilta päätty tossa juuri puolen tunnin venyttelyyn, jota en kyllä laske toho treenitunteihin.
 Tulos tänään 5h15min, joten hyvässä vauhdissa ollaan vielä kahden päivän jälkeen.

Parasta näissä kiireisessä ja toiminnantäyteisissä päivissä on ollut kuitenkin se, että uinti on taas kivaa. Altaassa ollessa on tuntunut siltä, et täst nauttii taas ja muutoinkin treenaaminen on alkanut kulkea. Tästä se taas lähtee.

Huomenna kiireinen päivä tilalaitoksen kokouksessa ja kiinteistöpuolen seminaarissa, joten ehkä huomenna ei ihan ylletä harjoituksissa alkuviikon lukemiin.

Challenge accepted!

Eilen yksi tarkkaavainen lukija oli nettisivuiltani löytänyt kohdan, jossa kerrottiin mun harjoittelevan parhaimmillaan jopa 25 tuntia viikossa. Tämä oli herättänyt lukijassa hieman epäilyksiä ja hän laittoikin sitten viestiä ja kysyi, että olenko enää moneen vuoteen harjoitellut noin paljon... Täytyy rehellisyyden nimissä kyllä myöntää, että ei nyt tuollaisia 25 tunnin harjoitusviikkoja viimeisiin kausiin kovin monia ole mahtunut, mutta kyllä jokaisen kauden aikana on ne muutama pitkää ja aerobista viikkoa aina tehty, jolloin tuokin määrä harjoituksia on tullut täyteen.

Niinpä hän heitti minulle haasteen johon tottakai tartuin. Ensi viikon aikana on tarkoitus maanantaista sunnuntaihin saada täyteen tuo 25 tuntia.

Tulen päivittelemään blogia ensi viikon aikana useampaan kertaan, jos noin pitkien harjoituspäivien jälkeen on enää voimia jäljellä :D, ja pääsette seuraamaan miten homma edistyy.

Samalla haluaisin haastaa kaikki blogin lukijat kirjaamaan omat ja ne joilla on lapsia myös lastenne liikuntasuoritukset viikon ajan. Tulokset voivat olla hyvinkin mielenkiintoisia. Itse liikuntaa ja urheilua läheltä seuranneena voin sanoa lasten ja aikuisten liikkumisessa olevan muutama selkeä ero. Lapsilla se liikkuminen tulee monilla hyvin luonnostaan, vaikka aikuinenkin olisi hyvin liikunnallinen niin siitä liikuntaan lähtemisestä tehdään yleensä isompi juttu, kun lapset usein huomaamattaankin saattavat tehdä "liikuntasuoritteita".

Hyvää liikunnallista ensi viikkoa kaikille :D

Tulkaa sunnuntaina turun maalaismarkkinoille moikkaamaan ja juttelemaan klo 12-15 välillä kauppatorille.

Tutkimuksia perheiden arjesta ja lasten harrastamisesta

Tällä viikolla on julkaistu pari mielenkiintoista tutkimusta, toinen lasten liikuntaharrastuksista ja toinen perheiden aikataulutuksesta.

Muistan kun viime vuonna käytiin kovaa keskustelua siitä, kuinka harrastukset ovat nykyisin liian kalliita ja seurat eivät osaa rekrytoida vapaaehtoisia jne. MTV3 Uutisten teettämän kyselyn mukaan kuitenkin reilusti yli puolet käyttää lasten harrastuksiin alle 500€ vuodessa. 20% vanhemmista käyttää yli 1000€ vuodessa lapsen harrastukseen. Näillä 20% kulut saattavat toki nousta useisiin tuhansiin euroihin vuodessa.

Huolestuttavinta kuitenkin tuossa tutkimuksessa oli se, että neljäsosan kyselyyn vastanneista lapset eivät käy ohjatussa liikunnassa ollenkaan ja 4 kertaa viikossa tai useammin harjoittelee vain 10% suomalaisten lapsista.

Kun mietitään, että jo pelkästään terveysliikunnan suositus on 1-2 tuntia viikossa liikuntaa joka päivä ja kun aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet lasten omatoimisen liikunnan rajua laskua 2000-luvun aikana, niin pitäisikö näistä tuloksista huolestua jo enemmänkin. Liikkumattomien määrä tuntuu edelleen suurelta ja myös urheiluseurojen toiminnassa mukana olevien liikunnan määrät jäävät usein alle tuon terveysliikunnan suositusten. Tässä voidaan miettiä myös syitä urheilukentillä menestymiseen/menestymättömyyteen tulevaisuudessa.

Toinen tutkimus, joka tuli tossa myös alkuviikolla koski perheiden arkea ja arjen aikataulutusta. Hulppeat 85% vastaajista olivat sitä mieltä, että arki on liian aikataulutettua. Vain 8% vastaajista oli tyytyväisiä.

Tästä johtopäätöksenä ottaisin esille tuon koulupäivän rakenteen muuttamisen. Aamuisin ja iltapäivisin, ennen ja jälkeen koulupäivän jälkeen lapsille harrastetoimintaa koulujen yhteydessä tai läheisyydessä, tai kauempaa tapahtuviin harrastuksiin kuljetusta. Näin saataisiin lapset liikkeelle, päivät olisivat lapsilla pitempään ohjattuja, jolloin iltaisin jäisi enemmän aikaa perheelle viettää aikaa yhdessä. Harrastetoiminnan tulisi olla laaja-alaista liikunnasta eri taiteen aloihin. Tällöin saataisiin jokaiselle lapselle tarpeeksi aikaa harrastuksille ja myös yhteistä aikaa perheen parissa, kun vanhempien ei joka ilta tarvitsisi koko iltaa kuljettaa lapsia harrastuksista toiseen.

Valmentajan koulutuksen ekalla lähijaksolla kävin monia mielenkiintoisia keskusteluja muiden valmentajien kanssa ja yksi esimerkki tuli Koreasta, jossa lapset harjoittelevat aamulla pari tuntia, heidät kuljetetaan kouluun ja samalla tarjotaan välipalaa. Koulun jälkeen tulee taas kuljetus hakemaan lapset salille, jossa jälleen parin tunnin harjoitus, matkalla taas välipala ennen tatamille menoa. Harjoitusten jälkeen vanhemmat hakevat onnelliset lapset harjoituksista kotiin. Kyseinen laji siis Taekwondo, kyse varsin nuorista lapsista ja paikkana Etelä-Korea, mutta miksei vastaavaa järjestelmää voitaisi kokeilla meilläkin monissa eri lajeissa ja monipuolisella liikunnalla.

Tällaista tänään mielessä.

Nyt kun kesä mennyt on, syksy saapuu...

Noniin, alotetaas sitten tämä uusi blogi taas pitkästä aikaa.

Nyt kun kesä menny on, syksy saapuu... jne. lauletaan Suomalaisessa iskelmässä. Tämä syksy on alkanut hieman eri tavalla kuin yleensä.

Ensinnäkin altaassa olen viettänyt vielä tosi vähän aikaa, hieman käyny pitämässä tuntumaa yllä ja hakemassa taas sitä "kipinää", joka vielä on hieman hakusessa. Harjoittelu on keskittynyt nyt kuivalla tekemiseen, peruskuntoharjoitteluun lenkkipoluilla, pyörän selässä, urheilukentillä jne. Oma fiilis on se, että nyt kun jaksaa hetken aikaa hakea sitä hyvää fiilistä tekemiseen kuivatreeneillä ja alkuun lyhyillä uinneilla, niin ensi kesänä jaksaa puristaa sitten paremmin kauden loppuun saakka.

Toisekseen syksyllä on paljon uusia haasteita: Lokakuussa käydään kuntavaalit, joissa olen jälleen ehdolla Turussa, aloitin oman Rolloryhmän valmennuksen taas pienen tauon jälkeen ja aloitin myös jälleen opiskelut, menneellä viikolla valmentajan ammattitukinnon ensimmäisellä lähijaksolla.

Vaikka treenejä ei ole nyt ollut aivan yhtä paljon kuin parhaimpina vuosina on päivät silti olleet täynnä toimintaa.
Syksyn uintikurssit on saatu taas polkaistua liikkeelle, Turkulaisen uinnin parissa on ollut paljon työstettävää kun monta asiaa uinnin toteutuksen osalt on vielä ratkaisematta, vaalityö on pikkuhiljaa lisääntymässä ja opiskelujen alkaminen tuo myös lisää ohjelmaa. Varsinaiset lähijaksot työstävät yleensä vain 3 päivää kerran kuussa, mutta lähijaksojen välinen aika tulee ahkeroida kirjallisuuden monenlaisten tehtävien parissa.

Tällaista siis syksyllä luvassa ja näistä tulen tänne kirjoittelemaan.